Pelastusturvallisuuden vuositilasto taloyhtiöiden turvallisuudesta julkaistiin viime viikolla vuoden 2018 osalta. Vuositilaston mukaan Suomessa yhä kuudessa kymmenestä kiinteistöstä riskien arviointi ei ole ajan tasalla ja erityisiä puutteita löytyi palovaroittimien ja savunpoistojärjestelmien huolloista. Vaikka palokuolemien määrä onkin laskenut, tulisi silti ennaltaehkäisyyn ja vahinkojen minimoimiseen kiinnittää yhä enemmän huomiota.

”Palokuolemien määrä on laskenut myös Suomessa, ja tämä on totta kai hieno asia. Tavoitteeksi tulee kuitenkin asettaa se, että mahdollisimman monet palot pystytään ehkäisemään ennalta tai jos palo sittenkin syttyy, vahingot jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Kustannustehokkainta turvallisuustyötä on se, että lopetamme välittömästi typerien ja turhien virheiden tekemisen,” toteaa Safetumin johtava turvallisuusasiantuntija Tuomas Jurvelin.

Vuonna 2017 Suomessa sattuneissa asuinrakennusten tulipaloissa vain 37 % oli toimiva palovaroitin – huolimatta siitä, että palovaroitin paitsi lakisääteinen, myös halpa ja yksinkertainen tapa turvata omaisuutta ja ihmishenkiä. Tulipaloissa tulta vaarallisempaa on savu, joka pystyy täyttämään huoneiston jo alle kolmessa minuutissa. Palovaroitin havaitsee savun nopeasti, mikä auttaa tilassa olevia henkilöitä pelastautumaan tai jopa sammuttamaan palon.

Paristokäyttöisten palovaroittimien hankkimisesta ja toimintakunnon ylläpitämisestä sekä tarkastamisesta vastaa asukas. Monet kuitenkin laiminlyövät tätä tehtävää ja siksi taloyhtiöiden kannattaa tehdä yhteinen päätös hankkia palovaroittimet kaikkiin asuntoihin 5-10 vuoden välein ja vaihtaa paristot vuoden välein. Uusien asuntojen rakentamismääräyksissä puolestaan edellytetään, että asuntoihin asennetaan huoneistokohtaiset verkkovirtaan kytketyt palovaroittimet. Näiden toimintakunnosta ja huollosta vastuussa on taloyhtiö.

Tehokas, kustannustehokas ja yksinkertainen vaihtoehto verkkovirtaan kytketyille palovaroittimille ovat esineiden internetiin kytketyt palovaroittimet. Savua tai poikkeavaa lämpösäteilyä havaitessaan IoT -palovaroittimet lähettävät varoituksen Sigfox -verkon välityksellä sekä hälyttävät 85 desibelin voimakkuudella. IoT -palovaroitinten etuja ovat muun muassa niiden pitkä paristonkesto sekä langattomuus, mikä vähentää taloyhtiöiden huoltokustannuksia.

Jurvelin toivoo, että lakiin lisättäisiin suora vaatimus riskien arvioinneista tasaisin määräajoin ja ehdottaa vähintään kerran vuodessa tapahtuvaa arviointia. Jurvelin kaipaa lakiin myös selkeää linjausta siitä, kenen vastuulle kiinteistön omavalvonta ja riskien hallinta kuuluu, sillä esimerkiksi taloyhtiöiden hallitusten jäsenet voivat joutua vastuuseen vahinkojen tapahtuessa.

Lähteet: Safetum, Paloturvallisuusviikko

Kysy meiltä lisää esineiden internetiin kytketyistä palovaroittimista!