Palovaroittimen toimivuudesta huolehtiminen on elintärkeä asia. Vaikka lain puitteissa palovaroitin on pakollinen, kaikista kodeista ei kuitenkaan löydy toimivaa laitetta. Nyt pinnalla olleessa keskustelussa pohditaankin, tulisiko vastuuta palovaroittimen toimivuuden varmistamisesta siirtää enemmän yksilöiltä taloyhtiöille.
Vaikka palokuolemien määrä on viime vuosina vähentynyt, olisi suomalaisilla vielä paljon petrattavaa paloturvallisuuden suhteen. HS (1.12.) kertoi onnettomuustutkijoiden vaativan suomalaiskoteihin lisää palovaroittimia. Vaikka laki on määrittänyt palovaroittimet pakollisiksi jo 20 vuoden ajan, on asunnoissa edelleen liian vähän toimivia varoittimia. HS:n artikkeli kysyykin, tulisiko palovaroittimia olla kodeissa enemmän ja tulisiko taloyhtiölle asettaa enemmän vastuuta.
Artikkelin mukaan sisäministeriö on aikeissa selvittää, miten nykyistä tilannetta olisi mahdollista parantaa. Sisäministeriön neuvottelevan virkamiehen Raija Rajaniemen mukaan pohdinnassa on, täytyykö asiasta laatia lakiuudistus vai riittäisikö se, että ihmiset saataisiin noudattamaan säädöksiä nykyistä paremmin. Rajaniemi kertoo, että yksi mahdollisuus olisi lisätä taloyhtiöiden roolia paloturvallisuudesta huolehtimisesta.
Verkkovirta vai Sigfox-verkko?
Uusien asuntojen rakentamismääräyksissä edellytetään, että asuntoihin asennetaan huoneistokohtaiset verkkovirtaan kytketyt palovaroittimet. Näiden toimintakunnosta ja huollosta vastuussa on taloyhtiö. Paristokäyttöisten palovaroittimien hankkimisesta ja toimintakunnon ylläpitämisestä sekä tarkastamisesta vastaa aina asukas. Monet kuitenkin laiminlyövät tätä tehtävää ja siksi taloyhtiöiden olisi kannattavaa tehdä yhteinen päätös hankkia palovaroittimet kaikkiin asuntoihin 5-10 vuoden välein ja vaihtaa paristot vuoden välein.
Tämä tarkoittaisi tietenkin lisää työtä ja kustannuksia taloyhtiöille ainakin asennus-, vaihto ja tarkastuskäyntien muodossa. Erinomainen ja kuluja leikkaava vaihtoehto erityisesti paristokäyttöisille palovaroittimille ovat IoT -palovaroittimet, jotka pystyvät viestimään toimintakunnostaan suoraan huoltoyhtiölle. Kun palovaroitin itse ilmoittaa olevansa toimintakykyinen tai patterienvaihdon tarpeessa, pystytään huoltokäynnit asunnoissa optimoimaan.
Savua tai poikkeavaa lämpösäteilyä havaitessaan IoT -palovaroittimet lähettävät varoituksen Sigfox -verkon välityksellä, joten tieto kulkee suoraan myös vaikkapa huoltoyhtiöön, sekä hälyttävät 85 desibelin voimakkuudella. IoT -palovaroitinten etuja ovat muun muassa niiden pitkä paristonkesto sekä langattomuus, mikä tekee niiden asentamisesta jälkikäteenkin helppoa.
Vuonna 2017 Suomessa sattuneissa asuinrakennusten tulipaloissa vain 37 % asunnoista oli toimiva palovaroitin ja pelastustoimen mukaan 60 prosentissa niistä asunnoista, joissa on ollut tulipalo, palovaroittimia ei ole ollut lainkaan tai ne eivät ole toimineet.
